Miika nukkuu omassa pinnasängyssä ja Joonalla on oma,hieno päästävedettävä wanha sänky...vaan sieläpä ei nukuta lainkaan...3vuotias on päättäny,että ainut ja oikea paikka nukkua on äitin ja isin välissä :).
180 senttinen sänky jää yö toisensa jälkeen pienemmäksi meille aikuisille,niiiiiiiiin valtavan tilan voi pikkumies itelleen ottaakki ja hallita sitä hyvinki napakoilla potkuilla...
Eilen illalla taas nukkumaan mennessä,ku koko talo oli jo hiljentyny... ja kaikki olivat ehkä jo hetkeksi nukahtaneetki,heräsin Joonan ääneen,joka sanoi: "ISI,OTAKKO MUA KÄDESTÄ KIINNI?" ja iskä heräs ja tottakai otti :).Tää on meijän vakkari,joka iltainen(jossain vaiheessa yötä)-rutiini.Ja siihen kelpaa VAIN iskän käsi...äiti ehkä vain ihan viime"hädässä" jos iskä on yön töissä....ja silloinki Joona soittaa illalla iskälle ja muistaa aina pyytää,että "Kun tuut aamuyöstä kotiin,niin otathan mua kädestä kiinni?"
Isi ja poika jatkoivat unia samantien,ite jäin vielä hetkeksi miettimään tuota pienen pojan suloista pyyntöä ja sitä turvaa ja rakkautta mitä poika tuon kädestä kiinni pitämisen myötä saa ja kokee... <3
Tänään on taas semmonen päivä,että täytyy itekki pyytää Taivaan Isältä tuota samaa: "Iskä otathan mua kädestä kiinni...!".Aivan tuon pienen lapsen lailla taas tänäänki tarvin apua ja turvaa ja sitä Rakkautta...
Meijän eilen alkanut PIKKU vessan vesivahinkoremontti paljasti jotaki niin ankiaa,rahaa ja aikaa vievää ja vallan kamalaa ongelmaa,joita tutkitaan vielä ja vasta ehkä keväällä tiietään MITÄ tuo kaikki tuo tullessaan... :(!
Niistä kerron sitte EHKÄ tuonnempana lisää,jos edes viittin jakaa TAAS tuotakin vastoinkäymistä...en halua teitä ihania lukijoita masentaa ja teidän päiviänne synkistää :).
Tässäki asiassa,niinku ihan jokaisessa on tietty hyvät ja huonot puolet...hyvä on se,että "vahinko" huomattiin nyt eikä vuosien päästä :)...huono taas se,että vauvan tuloon on 3kk aikaa ja sitä ennen meijän piti saada tuo osa vintistä valmiiksi,eikä aateltu kellarikerrokseen kaivautua tässä kiireessä :(!
Mutta eiköhän tästäKI taasselvitä joten kuten...kovasti toivotaan ainaski... :)
9 kommenttia:
Voi toista, suloista :) Kuinka se iskän läsnäolo ja kädestä pitäminen tuokin turvaa. Miten nuo lapset voikin olla niin hellusia <3
Harmi kyllä tuo teidän vessan kohtalo! Harmittaa kovasti teidän puolesta. Kaikki kääntyy varmasti vielä parhainpäin niinkun tapana yleensä on. Voimia teille kovasti paljon <3
ihanasti kirjotettu...näinhän se just on..pienen lapsen lailla saahaan haluta ja pyytää TaivaanIsältä turvaa ja rakkautta..joka hetki.
voimia sinne yllättävän rempan keskelle!<3
Voihan kurjuus, toivottavasti vastoinkäymiset ei aivan lannista! Onneksi tosiaan saa olla itse ihan Isän kämmenellä, ja että Hän tietää kaikki vastoinkäymisetkin. Kyllä se tie sietä vielä aukeaa rempankin keskeltä, toivotaan näin!
Oi kuinka ihana! Niin hellyyttävää.
Voimia sinne remppaan ja ethän stressaa ja väsytä itseäsi. -Sanna-
oi kun ihana teidän pieni poika!!<3
ihana isikin :)
oi että, tosi kurja juttu tuo yllätys remppa... toivotaan parasta, että kaikki menis mahdollisimman kivuttomasti... älä huoli, KAIKKI kuitenkin vaikuttaa niiden parhaaksi jotka Jumalaa rakastavat!:)
mutta kyllähän tuollainen tietysti masentaa.mutta pian saat hoitaa ihanaa pikkuista entistä ehommassa kodissa!:))
Ihana postaus!! Ja vitsit miten ihana pieni poika teillä on...:)
Kiitos ihanaakin ihanemmista toivotuksistanne <3!ihan oikeesti ne lämmittää niiiiin mieltä ja auttaa taas jatkamaan :)!
Kiitos IHAN JOKAISELLE <3!
Ihana pikkuinen ;)
Voi kurja sitä vessa remonttia :( Voimia remontin keskelle.
Kiitos Tiina <3
Lähetä kommentti